Tutkimusretkille

Superin kanssa meillä on tapana käydä viikoittain mahdollisesti useampaankin kertaan tutkimusretkillä. Tylsästi suomennettuna kävelyillä metsissä ja kylillä. Yleensä kumpikin omilla jaloillamme, mutta joskus saatan päästä myös kyytiin ja retkeillään ratsain osan matkaa. Tavoitteena on että heppa saa vähän oman mielensä mukaan tutkia sitä kiinnostavia polkuja tai pysähtyä tarkastelemaan jotakin perusteellisemmin.

Super tykkää metsässä kulkea pusikon puolella ja johdattaa minua varvikossa kivien ja sammalten päällä. Se oikein syttyy kun ei seuratakaan enää polkua ja suunnistaa turpa matalalla erittäin määrätietoisin askelin kohti tuntematonta. Se tykkää kiipeillä kivien päällä (ainakin etusillaan, jos takajalat eivät mahdu) ja hyppii kaatuneiden puunrunkojen yli. Kylillä se menisi mielellään ihmisten pihoihin, mutta siihen luonnolisestikaan en voi suostua, mutta mahdollisuuksien mukaan annan sen tutkia paikkoja, jotka sitä kiinnostavat.

Annan siis hevosen halutessaan näyttää tietä. Käytän retkillä 3-4 metriä pitkää narua ja annan ponin liikkua ympärilläni vapaasti narun rajoissa tai kuljen sen perässä ja annan ponin tutkia (toki auton alle en anna sen kävellä tai muuten häiritä kanssakulkijoita) Jos minulla on sille jotain asiaa, vihellän tai sanon sen nimen merkiksi että hei kuunteles ja sitten pyrin omalla kehonkielelläni kertomaan mihin haluaisin itse mennä.

Tarkoitus on siis olla kontaktissa hevosen kanssa, mutta en velvoita sitä kulkemaan vierelläni ja ottamaan vain määräämiäni askelia. Ja kontaktissa nimenomaan henkisesti ja eleiden kanssa, ei pelkän narun välityksellä. Näin hevosella on hauskaa ihmisen kanssa ja kummatkin saavat liikuntaa.

Liikunnasta puheen ollen... Umpimetsässä liikkuminen laittaa hevosen myös keskittymään omiin jalkoihinsa ja tarjoaa mahdollisimman luonnollista aktiviteettia tasapainolle ja lihaksille jalkojen nosteluun. Alamäet antavat luonnollisen syyn siirtää painoa takajaloille ja kaiken kukkuraksi luonnosta löytyy tärkeitä kasveja, joista saa vitamiineja, kivennäisaineita ja vähintäänkin hyvän mielen!

Maastakäsin retkeily sopii myös hyvin pienenmpien ponien liikutukseen ja varsoille elämän opetteluun. Yhteisillä retkillä on helppo totutella myös autoihin ja muihin liikkujiin ja opetella yhteisiä toimintamalleja tulevia maastoja varten ratsain tai kärryjen kanssa.

Se pistää hymyilyttämään kun pääsi koirakaverin kanssa samalle kannolle poseeraamaan ;)